Runotehtäviä

Runoraitin runotehtävät on jaettu luokka-asteiden mukaan ja ne on suunniteltu tehtäväksi
luokissa. Niitä voi kuitenkin soveltaa missä tahansa muissa ryhmissä, kerhoissa, kotona,
päiväkodeissa jne.

Runotehtävät ovat Mervi Heikkilän, Terhi Niemistön ja Outi Kytöniemen käsialaa. Nämä
tehtävät on valikoitu Nurmon kouluissa ja päiväkodeissa 2006-2007 Runoraitti-projektin
puitteissa kiertäneiden runoreppujen tehtävistä.

RIIMIPELI

ESIKOULULAISET

1.-2. LUOKKALAISET

3.-4. LUOKKALAISET

5.-6. LUOKKALAISET

 

ESIKOULULAISET

Tehtävät laati kirjastovirkailija Terhi Niemistö. Jos oppilaat eivät osaa vielä itse lukea, opettaja voi
lukea runot ääneen.

Runomatka
Luetaan runokokoelmista erilaisista maista tai paikoista kertovia runoja ja piirretään paperille iso
maapallo, johon jokainen voi piirtää oman mielikuvituspaikkansa tai maansa. Keskustellaan
erilaisista paikoista, joissa haluaisi käydä tai joista haluaisi kuulla.

Runolahja
Luetaan syntymäpäivärunoja (Suomen lasten runotar s. 60 - 62). Leikataan lehdistä kuvia asioista,
joita haluaisi antaa jollekin lahjaksi vaikkapaäidille, veljelle, kaverille tai lemmikille. Leikataan
paperista iso säkin kuva, johon kuvat liimataan. Säkki voidaan ripustaa seinälle tai antaa lahjaksi
toiselle ryhmälle omalla runolla varustettuna.

Hassutteluhetekka
Kerätään luokkaan patjoista "hassutteluhetekka", jossa lapset esittävät hassuja runoja hauskasti
pukeutuneina. Patjojen päällä voi myös esittää runoja myös vaikka pomppien tai pyörien yhdessä
tai erikseen.

Lue Svjetlan Junakovicin kirja Hipsi kotiin Pipsi
Tutkikaa yhdessä mitä kaikkia eläimiä kirjasta löytyy. Missä kaikissa paikoissa Pipsi kävi?
Piirtäkää kuva Pipsistä.

Lue Eppu Nuotion kirjasta Silkkipaperitaivas s. 7 runo Suukkosormi
Leikkikää yhdessä sormileikkejä. Mitä muita sormileikkejä osaat? Opeta ne muille.

Lue Eppu Nuotion kirja Näin pienissä kengissä
Keskustellaan surusta ja siitä minkälaista se voi olla. Jokainen piirtää paperille pisarankuvan, johon
voi piirtää tai kirjoittaa oman surullisen asian. Pisarat leikataan ja kiinnitetään ikkunaan.

Lue Kirsi  Kunnaksen kirja Tiitiäisen runolelu
Jokainen tuo kotoaan yhden lelun mukanaan ja keksii siitä runon, vaikkapa millainen lelu on
luonteeltaan. Runot kirjoitetaan paperille ja laitetaan lelujen kanssa esille pöydälle.

Lue Tuula Korolaisen kirja Noitaluvut
Etsikää luokasta esineitä ja asioita, joita voi laskea. Keksikää niistä loruja ja runoja. Mitä noita voisi
taikoa luokkaan? Luettele noitiin liitettyjä ominaisuuksia? Jos sinä olisit noita, millainen olisit?

1.– 2. LUOKKALAISET

tehtävät laati kirjastovirkailija Terhi Niemistö

Runoteltta
Runoja on mukava syventyä kuuntelemaan patjalla loikoillen hämärässä runoteltassa. Runoteltan
rauhassa on myös aikaa keskustella runojen herättämistä ajatuksista.

Lue Kirsi Kunnaksen kirjasta: Tapahtui Tiitiäisen maassa runoja kissoista s. 23 - 33
Jokainen oppilas valitsee runoista oman kissan ja piirtää siitä kuvan ja laatii sille oman runon. Kuvat
ja runot ripustetaan seinälle.

Lue Kirsi Kunnaksen kirjasta: Tapahtui Tiitiäisen maassa runo; Yöllä kello kolmetoista
s. 168
Jos olisit hereillä yöllä mitä tekisit? Mitähän ulkona tapahtuu yöllä, entä sisällä? Oppilaat kirjoittavat
omia yörunoja ja niitä voidaan lukea vaikka yöpukuihin pukeutuneina. Tehtävän voi tehdä
yökoulussa tai runoteltassa.

Lue Tuula Korolaisen kirja: Noitaluvut
Jos olisit noita minkälaisia taikoja tekisit? Minkä taian kirjasta haluaisit toteutuvan? Keksi oma
taikomisloru ja askartele oma noita.

Lue Suomen lasten runotar s. 177 - 180 ja Kirsi Kunnaksen Tapahtui Tiitiäisen maassa
s. 38 - 40 runoja lehmistä
Piirtäkää ja kirjoittakaa kuvia ja runoja lehmästä. Mitä kaikkea lehmästä tiedätte? Mitä se syö ja
kenelle lehmä lausuisi runoja?

Lue Eppu Nuotion kirja: Näin pienissä kengissä
Mistä asioista voi tulla surullinen olo? Voiko surua mitata ja kuinka pitkä se voi olla? 5 metriä vai
kolme viikkoa vai 10 litraa. Askarrelkaa luokan seinälle omat "surulliset" mittanauhat, joihin voi
kirjoittaa tai runoilla omat surunsa pois.

Lue Tammen kultainen lastenrunokirja s. 83 runo Lorupussi
Keksikää runoon lisää jatkoa. Voitte tehdä luokalle oman lorupussin, josta jokainen oppilas nostaa
vuorollaan päivän runon.

 

Runotaulu
Opettaja etsii valmiiksi kuvia tai tauluja, jotka laitetaan esille luokan eteen. Jokainen oppilas keksii
vuorollaan taulusta lauseen tai sanan jota seuraava oppilas jatkaa. Tauluille voi antaa etukäteen
nimet, jotka kertovat millainen runo taulusta syntyy.

Peiliruno
Oppilaille jaetaan peilit ja jokainen kirjoittaa runon peilin hahmolle. Runo voi kertoa ulkonäöstä,
luonteesta, perheestä tai olla peilikuva oppilaasta.

3.- 4. LUOKKALAISET

tehtävät laati kirjastovirkailija Outi Kytöniemi

Runolaivan kannella

Lue runo Runolaivasta Anne-Mari Kaskisen kokoelmasta Runometsä (s. 21).

Kuvittele olevasi runolaivan kyydissä taivaalla. Mitä kaikkea näet?

Kirjoittakaa kuvaus ketjuna: Jokainen kirjoittaa vuorollaan yhden rivin kuvauksen. Kun olet
kirjoittanut oman rivisi, taita paperi siten, ettei seuraava näe mitä olet kirjoittanut. Lopuksi paperi
avataan ja luetaan koko tarina ääneen.

Runomuoto --- muotoruno

Runo voi kulkea omia polkujaan, eikä sen aina tarvitse pysyä vihon viivoilla. Kokeile runon
kirjoittamista johonkin muotoon. Esimerkiksi saderuno pisaran tai sateenvarjon, kesäruno auringon
tai talviruno lumihiutaleen muotoon.

Runovinkkejä:

Jukka Itkosen runosta Sydämen laulu voi saada ideoita erimuotoisiin runoihin (Tammen kultainen
lastenrunokirja s.26)

Tuula Korolaisen runo Piip! on hyvä esimerkki siitä, miten runo voi kulkea paperilla vapaasti
(Kuono kohti tähteä s. 47)

Bing – bong – bang

Runoissa voidaan sanojen lisäksi käyttää myös onomatopoeettisia efektejä eli ääniä: räsähdyksiä,
pamahduksia ja kolahduksia. Keksi runo missä käytät tavallisten sanojen lisäksi myös ääniä. Esitä
runo koko luokalle.

Esimerkkejä runoista, joissa käytetty ääniä:

Kirsi Kunnaksen Sammakot sateella (Tapahtui tiitiäisen maassa s.147)

Jukka Itkosen Oikosulku (Koipihumppa s. 36)

Hirveät runot

Tuula Korolaisen kokoelmassa Aaveaakkoset runoissa seikkailee kummituksia ja muita hirmuolioita.
Kuvittele, että joudut keskelle hirviöiden maata ja sinut siepataan mukaan hirmuisiin hirviöjuhliin.
Juhlissa hirviöt lausuvat nuotion ympärillä hurjia runoja täynnä hirmusanoja ja hirveitä huudahduksia.
Millaisen runon esität omalla vuorollasi?

Arvaa mikä!

Lue Kirsi Kunnaksen runo Leppäkerttu kokoelmasta Tapahtui Tiitiäisen maassa (s. 15).

Keksi samantapainen arvoitus jostakin muusta eläimestä.

Possut – tossut

Riimirunossa säkeiden viimeiset sanat ”rimmaavat” eli alkavat eri kirjaimella, mutta ovat muuten
samoja. Esimerkiksi sanaparit lammas – hammas, kettu – lettu, pallo – kallo jne. Näin ollen joskus
ensimmäisen säkeen kuultuaan voi jo arvata mihin sanaan toinen säe loppuu. Koettakaa keksiä
toisillenne tehtäviä, joissa korvaatte riimiparin toisen sanan tyhjällä viivalla. Arvaako kaveri mikä
sana jää puuttumaan?

Runovinkki:

Hannele Huovin Runonalle ( Tammen kultainen lastenrunokirja s. 85)

Runo puhuu tunteista

Lue seuraavat runot:

Tammen kultaisesta lastenrunokirjasta Piia Perkiön runo Kiukkuloru (s. 22) sekä

Eppu Nuotion kokoelmasta Liian pienissä kengissä runo sivulta 47.

Millainen sinä olet suuttuessa? Riehutko ympäriinsä kuin myrskytuuli vai poriseeko papupata hiljaa
sisälläsi? Mitä muita kielikuvia voisi käyttää kuvaamaan suuttumusta? Kielikuvia voi keksiä myös
muihin tunnetiloihin.

Tavallisena tiistaina

Lue seuraavat runot:

Ilpo Tiihosen Tasan tavallinen päivä kokoelmasta Jees ketsuppia! (s. 30) sekä

Tammen kultaisesta lastenrunokirjasta Maria Vuorion Tällaisena päivänä (s. 110) ja

Jukka Itkosen Lokakuun seitsemäs päivä (s. 161).

Onko sinulle tapahtunut jotain odottamatonta päivänä, jonka piti olla ihan tavallinen?

Kun olin ihan pieni

Lue kokoelmasta Suomen lasten Runotar runot sivulta 290. Tiedätkö sinä minä päivänä olet
syntynyt? Muistaako isä tai äiti?

Kysy vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi millaisia runoja he muistavat omilta kouluajoiltaan? Kokoa
ne runovihkoon yhdessä omien lempirunojesi kanssa.

5.- 6. LUOKKALAISET

tehtävät laati kirjastonhoitaja Mervi Heikkilä

Runohuivi

Luetaan erilaisia lastenrunoja ja jokainen valitsee yhden, jonka arvelee lämmittävän vastaanottajan
mieltä. Sitten runot kirjoitetaan erivärisille papereille ja teipataan/liimataan/ommellaan yhteen
kirjavaksi runokaulahuiviksi. Se voidaan laittaa esille omaan luokkaan tai lahjoittaa lämmikkeeksi
toiselle luokalle tms.

Lue Jukka Itkosen runo Sammakon koipihumppa kokoelmasta Koipihumppa.

Lue Jukka Itkosen runo Hiljaisuus kokoelmasta Koipihumppa.

Lue Jukka Itkosen runo Mieliruno kokoelmasta Koipihumppa.

1) Ovatko runon mielirunot mahdollisia oikeasti?

2) Kirjoita Itkosen runon tapaan itsellesi säe tai kokonainen runo, joka kertoo sinun mielirunostasi.
Se voi olla kuinka mahdoton tahansa!

Valitse yksi runo Tuula Korolaisen kokoelmasta Kuono kohti tähteä.

Lue Ilpo Tiihosen Tätejä runot kokoelmasta Jees Ketsuppia.

Lue Ilpo Tiihosen Jees ketsuppia! runo kokoelmasta Jees ketsuppia!

Lue Kirsi Kunnaksen runo Haitula (s. 70) kokoelmasta Tapahtui Tiitiäisen maassa .

Lue Kaarina Helakisan runo Maailma on omena (s. 200) kokoelmasta Suomen lasten runotar .

Lue Kaarina Helakisan runo A ja B (s. 147) kokoelmasta Suomen lasten runotar.

Lue Kaarina Helakisan Kepposruno (s. 83) kokoelmasta Tammen kultainen lastenrunokirja

Lue Pia Perkiön Lorupussi (s. 83) kokoelmasta Tammen kultainen lastenrunokirja.

Lue Maria Vuorion runo Tällaisena päivänä (s.110) kokoelmasta Tammen kultainen lastenrunokirja .

Limerikki

Oppilaat kirjoittavat limerikin. Limerikki on viisisäkeinen runo. Säkeiden riimit muodostavat kaavan
aabba, eli kaksi ensimmäistä ja viimeinen säe riimittyvät keskenään, samoin kolmas ja neljäs säe
ovat loppusoinnullisia. Limerikki kuvaa jotakin ihmistä, ensimmäinen säe päättyy paikannimeen, ja
runon viimeisessä säkeessä on yllätyksellinen käänne. Limerikin voi kirjoittaa vaikka omasta
kotipaikastaan.

Runo annetuista sanoista

Opettaja/oppilaat leikkaavat lehdistä sattumanvaraisesti paljon erilaisia sanoja. Niitä jaetaan
oppilaille (esim. 10 tai 20 kullekin) ja oppilaiden on muodostettava niistä runo. Voidaan sopia myös,
että sanoja saa taivuttaa, tai että runoon saa lisätä myös 2-4 omaa sanaa. Huom. lastenrunossakaan
ei tarvitse olla riimiä!

Lisää kirjoitusvinkkejä löydät esimerkiksi Seita Parkkolan ja Niina Revon kirjasta
Timantinmetsästäjä – luovan kirjoittamisen opas.