RUNOILIJAHAASTATTELU

MERVI HEIKKILÄ

Kahdeksan kimuranttia kysymystä

syntymävuosi: 1974 asuinpaikka: Ylistaro perhe: aviomies ja yksi tytär, kaksi kania, hamsteri, kissa, koira

Kuinka runoilijan urasi alkoi?

Lisensiaatintyötä tehdessäni (ei ole muuten valmis vieläkään) innostuin vastapainoksi
kirjoittamaan lastenrunoja. Innostukseen vaikutti myös pieni tyttäreni, jonka suhde kieleen oli
mielestäni mielenkiintoinen. Lapsihan leikkii kielellä luonnostaan, vääntelee ja maistaa sanoja,
ei välttämättä ymmärrä metaforisia merkityksiä. Kun olin kirjoittanut runoja jonkin aikaa, sain
niistä todella rohkaisevaa ja perusteellista palautetta kirjailija Tuula Korolaiselta. Kiitos
hänelle siitä! Vuonna 2007 minulta sitten julkaistiin ensimmäinen runokokoelma pienen
kustantajan toimesta.

Miksi kirjoitat lastenrunoja?

Runomuoto lyhyytensä takia sopii hyvin nykyiseen, kiireiseen elämääni. Haaveilen toki, että
joskus on aikaa kirjoittaa jotain pitempääkin. Lastenrunoissa on kuitenkin se hyvä puoli, että
kaikki on mahdollista. Saa vapaasti olla lapsellinen, leikkisä, haaveellinen, luoda
satumaailmoja tai kirjoittaa oivalluksia reaalimaailmasta. Ja tietenkin suomen kieli on valtavan
kaunista. Sitä saa lastenrunoissa käyttää niin monipuolisesti kuin ikinä keksii.

Runoni syntyvät...

usein keittiön vihreällä sohvalla. Aiheita voi mietiskellä koiran kanssa lenkillä, junassa istuessa
tai puutarhaa rapsuttaessa.

Millainen voisi olla sinun runoraittisi?

Ehdottomasti pieni polku, joka mutkittelee metsässä, poikkeaa mustan metsälammen rannalle,
kaartaa suurten haapojen alta ja päätyy ahon laidan mansikkapaikkaan.

Millainen on mielestäsi hyvä lastenruno?

Hyvä lastenruno voi olla monenlainen. Tärkeintä kai on kunnioitus lasta kohtaan. Lukijaa ei
saa aliarvioida, mutta hänelle on kuitenkin annettava tarpeeksi tarttumapintaa. Usein hyvä
lastenruno on hyvä sekä aikuisen että lapsen mielestä.

Mitkä ovat runoilijan tärkeimmät ominaisuudet?

Rehellisyys, nöyryys, kärsivällisyys ja hyvät istumalihakset. Mielestäni on myös osattava
katsoa maailmaa lapsen silmin, löydettävä itsestään lapsi.

Jos olisit joku runojesi hahmo, kuka olisit?

Olisin ehkä pieni kettu, joka nukkuu kuusikossa pehmeällä sammaltyynyllä.

Runovinkki

Jukka Itkonen: Kuutanssi

Kaarina Helakisa: Niille, joilla on nauravat korvat

Tuula Korolainen: Kuono kohti tähteä

Julkaistut lastenrunokokoelmat ilmestymisjärjestyksessä

Lupsukieli, ilomieli . Tassulan väen runoja. Sudenhenki, 2007.

Yöpuu . Runoja höyhensaarille. Kirjapaja, 2008.

 

Bo Carpelan	Mervi Heikkilä	Petra Heikkilä
Sari Kanala	Inkeri Karvonen	Eeva Koljonen
Tuula Korolainen	Kirsi Kunnas	Leena Laulajainen
Vesa Tapio Löhönen	Tittamari Marttinen	Mari Mörö
Eppu Nuotio	Pia Perkiö	Maria Peura
Kaija Pispa	Leena Ravantti	Helena Sinervo
Ilpo Tiihonen	Johanna Venho	Sari Vento-Makkonen