RUNOILIJAHAASTATTELU
KIRSI KUNNAS
Kahdeksan kimuranttia kysymystä
Nimi: Kirsi Kunnas
Syntymävuosi: 1924
Asuinpaikka: Tampere
Perhe: mies ja kaksi poikaa
Kuinka runoilijan urasi alkoi?
Kirjoittelin runoja nuoren ihmisen tuntemuksista sinikantisiin vihkoihin ja sitten
kirjoituskoneella pöytälaatikkoon. Tarjosin niitä kustantajalle ja esikoiskokoelmani ilmestyi
1947 (Villiomenapuu). Kirjoitin keskeislyriikkaa neljän kokoelman verran 50-luvun
modernistisessa hengessä. Sitten innostuin lastenrunoista, ja Tiitiäisen satupuu ilmestyi
Hanhiemon lippaan innoittamana 1956.
Miksi kirjoitat lastenrunoja?
Huomasin silloin, että meillä ei ollut sellaisia lastenrunoja, joissa kielipeli, nonsense ja
irrationaalinen huumori tyylilajina olisi irrotellut lapsen mielikuvitusta oivalluksiin.
Lastenrunot ovat tärkeitä välineitä kielellisen ajattelun kehittämisessä. Näin siinä silloin
itselleni elämäntehtävän. Satu ja lastenlyriikka on taiteen eräs tyylilaji. Se on pidettävä
ajassa elinvoimaisena.
Runoni syntyvät…
Kun olen saanut näkemyksen tulevan teoksen ideasta. Virityn siihen ja kummasti alan
nähdä ja kuulla niitä runoja. Eivät ne synny valmiina. Kirjoitusprosessi on pitkä: minun
täytyy houkutella niitä näyttämään minkälaisia ne itse tahtovat olla.
Millainen voisi olla sinun runoraittisi?
Yllätyksellinen, mutkikas, iloinen ja onnellinen kun runo tulee vastaan. Muistuttaa vähän
Kani Koipeliinin kuperkeikkoja.
Millainen on mielestäsi hyvä lastenruno?
Hyviä lastenrunoja on niin monenlaisia, ettei yhdellä eikä sadallakaan sanalla voi niiden
ominaisuuksia kuvata. Yksi antaa suukon poskelle, toinen kutkuttaa ja saa nauramaan,
kolmas herättää kysymyksiä. Kaikissa niissä taitaa sittenkin olla se yhteinen piirre, että
ne saavat lapsen kaikki aistit toimimaan.
Jos olisit joku runojesi hahmo, kuka olisit?
Minä olen mukana kaikissa runohahmoissani. Haitula on minun sivupersoonani,
Tunteellinen Siili on osa minua, eräs itseopiskelija puhelinkopissa on sosiaalinen
puoliminä ja Adalmiina-niminen lehmä siskominä. Tai sitten tuo villi runopilli Kani Kaniini
Kani Koipeliinissa. Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, kun on keksittävä vastaus tällaiseen
kysymykseen.
Runovinkki
Antologioista löytyy monen kivan runoilijan parhaita runoja. Sieltä löytyy myös tie heidän
runoteostensa lainaamiseen.
Kirsi Kunnaksen julkaistut runokokoelmat
Tiitiäisen satupuu, WSOY. 1956
Puupuu ja käpypoika, WSOY. 1972
Kani Koipeliinin kuperkeikat, WSOY. 1979
Sirkusjuttuja, WSOY. 1985
Tiitiäisen pippurimylly, WSOY. 1991
Tiitiäisen tuluskukkaro, WSOY. 2000
Tiitiäisen runolelu, WSOY.2002
Tapahtui Tiitiäisen maassa, WSOY.2005 (valikoima aiemmista Tiitiäis-kirjoista)